Lähes jokaisella alakoululaiselle on nykyään oma kännykkä. 4.–6.-luokkalaisista lähes 90 prosenttia käyttää nettiä viikoittain, ja yli 80 prosentilla on profiili jossain verkon yhteisöpalvelussa. Sähköisen median välineet ovat läsnä lasten jokapäiväisessä arjessa, mutta verkossa tarvitaan muutakin kuin pelkkiä teknisiä käyttötaitoja. Median murros on tuonut mediatuottamisen mahdollisuudet myös lasten ulottuville.Salon 4H-yhdistys järjestää alkuvuonna 2014 4.–6.-luokkalaisille koululaisille suunnatun Me mediassa -teemakerhon, jossa keskitytään turvallisiin mediataitoihin ja erilaisiin elämysten, oppimisen ja itse tekemisen mahdollisuuksiin sähköisissä medioissa.
Kerhossa lapset pääsevät valokuvaamaan, kirjoittamaan, tekemään videoita ja pitämään kerhoblogia. Lisäksi digitaalisia pelejä ja fanituotteita tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Samalla opitaan turvallista netinkäyttöä ja netikettiä. Mediamatka huipentuu julkaisutilaisuuteen, jonne myös kerholaisten vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan lasten omaan media-arkeen ja kerhon mediatuotoksiin.
Ohessa aiheeseen liittyvää juttua lasten mediataidoista "Läsnäoloa lasten media-arjessa", jossa on haastateltu mediakasvatuksen asiantuntijaa Johanna Sommers-Piiroista Pelastakaa Lapset ry:stä.
Läsnäoloa lasten media-arjessa
Sähköisen median välineet ovat läsnä lasten jokapäiväisessä arjessa, mutta verkossa tarvitaan muutakin kuin pelkkiä teknisiä käyttötaitoja. Kuinka voit vanhempana tukea lastesi mediankäyttöä?
Lähes jokaisella alakoululaiselle on nykyään oma kännykkä. 4.–6.-luokkalaisista lähes 90 prosenttia käyttää nettiä viikoittain, ja yli 80 prosentilla on profiili jossain verkon yhteisöpalvelussa, Nuorisotutkimusverkoston julkaisema Lasten mediabarometri 2012 paljastaa.
Lapset ovat usein teknisesti taitavia mediankäyttäjiä. Mitä nuorempi lapsi, sitä vähemmän hänelle on kuitenkin ehtinyt kertyä kokemuksia ja taitoja käsitellä asioita, joita hän mediassa kohtaa. Ei ihme, että lasten mediankäyttö herättää perheissä paljon keskustelua ja jopa huolta tai väärinkäsityksiä.
– Tärkeintä, mitä vanhemmat voivat tehdä, on olla kiinnostuneita ja läsnä oman lapsensa media-arjessa, mediakasvatuksen asiantuntija Johanna Sommers-Piiroinen Pelastakaa Lapset ry:stä muistuttaa. – Paras opas lasten mediamaailmaan on lapsi itse. Vanhempia tarvitaan kulkemaan lasten rinnalla: tutustumaan, seuraamaan, ohjaamaan ja rikastuttamaan lapsen mediankäyttöä ja -kokemuksia.
Yhteiset pelisäännöt auttavat
Kotona kannattaa keskustella mediankäytön turvallisuudesta ja mahdollisista pulmakohdista jo ennen kuin jotain ikävää tai hämmentävää tapahtuu. Puheeksi on hyvä ottaa esimerkiksi toisten huomioonottaminen sekä oman ja muiden ihmisten yksityisyyden suojaaminen verkossa. Myös kuvaamisesta ja kuvien jakamisesta kannattaa keskustella yhdessä, kuten myös pelien ja muiden sovellusten lataamisesta ja käyttämisestä, Sommers-Piiroinen luettelee.
Viime kädessä vanhemmalla on vastuu tarvittaessa myös rajoittaa lapsen mediankäyttöä ja suojella häntä verkon kautta avautuvan maailman haitoilta. – Pelien, elokuvien ja TV-ohjelmien ikärajat eivät ole pelkkiä suosituksia, vaan ne kertovat sisällön haitallisuudesta lapsille, Sommers-Piiroinen korostaa. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että kotona noudatetaan pelien ja ohjelmien ikärajoja.
Lapsen tärkein medialaite
Sääntöjen ja suojelun ohella lapset tarvitsevat myös rohkaisua luovaan mediankäyttöön ja oppimiseen median avulla. Esimerkiksi monen lapsen taskusta löytyvä älypuhelin mahdollistaa paljon muutakin kuin yhteydenpidon vanhempiin ja kavereihin. Se tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet paitsi median kuluttamiseen, kuten pelaamiseen, musiikin kuunteluun ja videoiden ja kuvien katseluun, myös itse tekemiseen, luovaan ilmaisuun ja omien mediatuotosten jakamiseen verkossa. Sommers-Piiroisen mukaan moni vanhempi ei välttämättä tule ajatelleeksi tätä hankkiessaan lapselle puhelinta yhteydenpidon ja turvallisuudentunteen takia. Heti ensimmäisestä kännykästään alkaen lapsen onkin hyvä saada opastusta siihen, miten mediassa ja verkkoyhteisöissä toimitaan turvallisesti ja muita kunnioittaen.
Teksti: Jutta Setälä
Teksti: Jutta Setälä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti